Tunnus sairaudsta. muita tunnuksia sairaudesta . eri kielten sanat diabeetestä.
esimerkit. asioita . Teddy Ryder oli —>
—> ensimmäisten insuliinia saaneiden ihmisten joukossa. Muiden sen ajan diabeetikkolasten tavoin hän oli riutunut ja kuolemaisillaan.
logo liiton .
https://www.diabetes.fi/
Tiedätkö mikä on diabeetikon hypoglykemia?
Hypoglykemia, hypo, alhainen verensokeri tarkoittaa, että diabeetikko tarvitsee sokeria. Älä koskaan pistä insuliinia diabeetikkoon!
Diabetes on monta diabetesta
Diabeteksen oireet ja toteaminen
Tyypilliset diabeteksen oireet
- virtsanerityksen lisääntyminen
- jano
- tahaton laihtuminen
- väsymys.
Nämä oireet ovat tyypin 1 diabeteksessa yleensä voimakkaita.
Tyypin 2 diabeteksen oireet voivat olla salakavalia ja jäädä siksi huomaamatta pitkäksi aikaa.
Diabeteksen oireeet aiheutuvat siitä, että vereen kertyy liikaa sokeria jos elimistössä on insuliinin puutos tai insuliini ei tehoa.
Jos tyypin 1 diabetesta ei huomata ja aleta hoitaa ajoissa, seuraa happomyrkytys, joka on hengenvaarallinen tila. Sen oireita ovat pahoinvointi, oksentelu, vatsakivut ja asetonin haju hengityksessä, uneliaisuus ja lopulta tajuttomuus.
Tyypin 2 diabetekselle on tavallista hidas kehittyminen ja salakavala oireettomuus. Oireina voi ilmetä väsymystä ja vetämättömyyttä varsinkin aterioiden jälkeen, masennusta ja ärtyisyyttä, jalkasärkyjä, näön heikkenemistä ja tulehdusherkkyyttä.
Diabeteksen toteaminen
Diabeteksen toteamiseen tarvitaan veren sokeripitoisuuden määritys.
Diabetes diagnosoidaan, kun on diabeteksen oireita ja
- paastoplasman glukoosipitoisuus (vähintään 8 tuntia ravinnotta) on 7 mmol/l tai suurempi tai
- 2 tunnin arvo sokerirasituskokeessa on plasmasta mitattuna yli 11 mmol/l
oireettomalla henkilöllä jompikumpi kohta tulee todeta vähintään kahdesti.
Testaa oma diabetesriskisi
Tyypin 2 diabeetikkoiden lähisukulaisten on hyvä tarkistuttaa verensokeriarvonsa aika ajoin, varsinkin jos ilmenee taipumusta keskivartalolihavuuteen. Riskitesti sopii myös muille kartoittamaan omaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Verensokerin viitearvot
Diabetes todetaan laskimoverinäytteestä mitatusta poikkeavasta sokeripitoisuudesta.
Terveellä ihmisellä on paaston jälkeen plasmassa sokeria 6 mmol/l tai vähemmän. Kahden tunnin sokerirasituksessa terveen ihmisen verensokeri pysyy alle 7,8 mmol/l.
Kun paastoverinäytteestä mitataan sokeria 6,1–6,9 mmol/l, kyseessä on kohonnut paastoplasman sokeri eli heikentynyt paastosokeri (IFG, impaired fasting glucose).
Heikentynyt sokerinsieto (IGT, impaired glucose tolerance) todetaan, kun verensokeripitoisuus on 7,8–11 mmol/l sokerirasituskokeessa 2 tunnin kohdalla tai 2 tuntia aterian jälkeen.
Diabetes todetaan, kun:
- satunnainen (tai sokerirasituksessa mitattu) verensokeri ylittää 11 mmol/l useammin kuin kerran
- tai paastoveren sokeripitoisuus plasmassa on 7,0 mmol/l tai enemmän (ADA 97, WHO 99)
- ja/tai HbA1c-arvo on 47,5 mmol/mol (6,5 %) tai suurempi (WHO 2010).
- Jos oireet viittaavat diabetekseen, riittää yksi poikkeava mittaustulos. Jos muita diabetekseen viittaavia oireita ei ole, poikkeavia mittaustuloksia pitää olla kaksi tai enemmän.
Suomessa diabetes on noin puolella miljoonalla ihmisellä
- Diabetes (vanhalta nimeltään sokeritauti) on pitkäaikaissairaus, joka vaatii päivittäistä omahoitoa.
- Diabeteksessa haima ei tuota insuliinia tarpeeksi tai ollenkaan tai insuliini vaikuttaa elimistössä puutteellisesti.
- Suomessa on noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa.
- Tyypin 2 diabeetikoita tiedetään olevan noin 300 000. Lisäksi arvellaan, että noin 150 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään.
Diabetestyyppejä on kymmeniä
Diabeteksen kirjo on laaja. Nykykäsityksen mukaan diabetes on joukko erilaisia sairauksia. Niitä yhdistää energia-aineenvaihdunnan häiriö, joka näkyy kohonneena veren sokeripitoisuutena.
Maailman terveysjärjestö WHO luokittelee diabetestyypit seuraavasti:
- tyypin 1 diabetes: syynä insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutuminen sisäsyntyisen tulehduksen eli autoimmuunitulehduksen seurauksena
- tyypin 2 diabetes: syynä insuliinin vaikutuksen heikentyminen (insuliiniresistenssi) tai insuliininerityksen häiriintyminen tai molemmat
- raskausdiabetes: syynä hormonimuutosten aiheuttama insuliinin lisääntynyt tarve
- muista syistä johtuva diabetes: syynä esimerkiksi haimatulehdus, hormonitoiminnan häiriö, haiman leikkaus tai Suomessa harvinainen hemokromatoosi eli raudanvarastoitumistauti.
Lisäksi tunnetaan muun muassa seuraavat diabeteksen ilmenemismuodot:
- LADA (Latent Autoimmune Diabetes in Adults) on aikuisiällä alkava, hitaasti kehittyvä tyypin 1 diabeteksen alamuoto.
- MODY (Maturity Onset Diabetes of the Young) on yleensä 20–30-vuotiaana tai nuorempana alkava ja voimakkaasti perinnöllinen diabetes, joka johtuu haiman puutteellisesta insuliininerityksestä.
Kaikkien diabetestyyppien sisällä voi olla erilaisia ilmenemismuotoja, ja hoito voi ulottua ruokavaliosta insuliiniin. Tyypin 1 diabeteksen hoito vaatii aina elinikäisen insuliinihoidon. Harvinaisissa tilanteissa tyypin 1 diabetes voidaan parantaa haiman saarekesolusiirrolla tai haiman siirrolla.
Erilaisia diabeteksia voidaan määritellä jopa useita kymmeniä. Sairastumisikä. Tyypin 1 diabetekseen sairastutaan yleensä alle 40-vuotiaana, mutta myös vanhempana. Tyypin 2 diabetes puhkeaa yleensä yli 40-vuotiaana, mutta se voi puhjeta myös nuoruudessa tai lapsuudessa.
Tyypin 2 diabetesta sairastavan on joissain tapauksissa mahdollista saada verensokeritasonsa normaaliksi esimerkiksi painonlaskun tai liikunnan lisäämisen avulla, mutta geeneissä oleva alttius säilyy.
Tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes ovat diabeteksen päämuodot, kaikki muut alamuodot ovat harvinaisia. Eri diabetesmuotojen erottelu on ainakin jossakin määrin keinotekoista, eikä epäselvissä tapauksissa luokitusta aina löydy.
Hoitosuositukset
Diabeteksen hoitosuosituksia laaditaan nykyisin pääasiassa Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -sarjassa. Diabeteksen yleinen Käypä hoito -suositus on päivitetty 2016. Myös Diabetesliitto on julkaissut terveydenhuollon ammattihenkilöstölle suunnattuja hoitosuosituksia. Niiden tarkoitus on tehdä tuoreimpiin tutkimustuloksiin perustuvaa hoitoa tunnetuksi ja yhtenäistää hoitokäytäntöjä eri puolilla maata. Diabetesliiton lääkärineuvosto valvoo suositusten ajanmukaisuutta ja esittää tarvittaessa uuden hoitosuositustyöryhmän nimeämistä ja ehdottaa jäsenet työryhmään.
Käypä hoito -suositukset
- Diabeteksen hoito, yleinen suositus
- Retinopatia, eli silmänpohjasairaus
- Aikuisten lihavuuden hoito
- Diabeettinen nefropatia eli munuaissairaus
- Diabeetikon jalkaongelmat
- Uniapnea
- Liikuntasuositus
- Raskausdiabetes
Linkeistä pääset suositusten potilasversioihin. Kokonaisiin suosituksiin pääsee potilasversioista.
Käypä hoito -suositukset: mitä ne ovat ja kuka ne tekee?
Diabetesliiton hoitosuositukset Diabeetikon hoito raskauden aikana, Diabetesliiton lääkärineuvoston suositus 2012 Ruokavaliosuositus Diabeetikkolapsen hoito koulupäivän aikana Sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö ja Kuntaliitto ovat julkaisseet Toimintamallin diabeetikkolapsen hoidosta koulupäivän aikana. Hyvän hoidon tarkistuslistat
Hyvän hoidon avaimet ovat tiiviitä tarkistuslistoja siitä, mitä hyvään diabeteksen hoitoon kuuluu.
Hyvän hoidon avaimia voi tilata painettuina D-kaupasta ja ne ovat saatavilla myös PDF-muodossa.
Aikuisten diabeteksen hyvän hoidon avaimet
Lasten diabeteksen hyvän hoidon avaimet
Raskausdiabeteksen jälkeen, hyvän hoidon avaimet
https://www.diabetes.fi/diabetes/yleista_diabeteksesta
Diabeetikon ensiapu on sokeri
Ensiapu
Glukagoni tajuttoman hoitoon
Tunnista diabeetikon hypoglykemia
Ensiapuvideo
Entä liian korkea verensokeri?
Lisätietoa hypoglykemiasta
Diabetestunnus turvanasi
Jos insuliinia käyttävä diabeetikko tulee yllättäen huonovointiseksi tai menettää tajuntansa, kyseessä on melko varmasti liian matalasta verensokerista johtuvainsuliinisokki eli hypoglykemia eli hypo.
Myös eräät muut lääkkeet kuin insuliini voivat laskea verensokeria liikaa.
Ensiapu on sokeri
Älä koskaan pistä toiseen ihmiseen insuliinia, insuliini ei ole diabeetikon ensiapu.
Liian matalan verensokerin eli hypoglykemian ensiavuksi on syötävä tai juotava jotakin nopeasti ja helposti saatavaa sokeria sisältävää ruokaa, esimerkiksi jokin seuraavista annoksista:
- 4–8 palaa sokeria tai rypälesokeria (Siripiri, Dexal)
- lasillinen (1–2 desilitraa) täysmehua tai sokerillista virvoitusjuomaa
- keskikokoinen hedelmä
- purkki tai puikko jäätelöä
- ruokalusikallinen hunajaa, 1–2 ruokalusikallista rusinoita
- muuta nopeasti syötävää sokeripitoista.
Elleivät oireet helpotu noin 10 minuutissa, on otettava toinen annos. Diabeetikon on hyvä pitää aina mukana sokeri/hiilihydraattipitoista syötävää tai juotavaa yllättävien tilanteiden varalta. Jos insuliinituntemuksiin ei reagoida, uhkana on tajuttomuus eli insuliinisokki. Jos diabeetikko on tajuton, on hälytettävä ambulanssi hätänumerosta 112 tai toimitettava hänet sairaalaan. Tarkista, että hengitys kulkee vapaasti ja käännä tajuton kylkiasentoon. Tajuttomalle EI KOSKAAN saa antaa syömistä tai juomista tukehtumisvaaran vuoksi. Diabeetikon läheiset voivat käyttää hunajaa tajuttomankin diabeetikon virvoitteluun. Hunaja sivellään suun limakalvoille.
Glukagoni tajuttoman hoitoon
Saatavilla on ruiskeena annettava lääke, joka vapauttaa maksasta sokeria verenkiertoon. Glukagonia käytetään, kun verensokeri laskee niin matalalle, että diabeetikko menettää tajuntansa. Kaikilla tyypin 1 diabeetikoilla ja monipistoshoidossa olevilla tyypin 2 diabeetikoilla on hyvä olla kotona glukagonia insuliinisokin varalta. Lue glukagonin käytöstä lisää Diabetes-lehden avoimesta arkistosta:
Tunnista diabeetikon hypoglykemia
Verensokeria alentavaa lääkitystä käyttävän diabeetikon on hyvä opetella tunnistamaan alhaisen verensokerin tuntemukset. Samoin läheisille oireiden tunnistamisesta voi olla hyötyä.
Tavallisia hypogykemian oireita ovat:
- Heikotus
- Nälän tunne
- Vapina
- Hikinen, kylmänkostea iho
- Sekavuus
- Tavallisesta poikkeava käytös
Entä liian korkea verensokeri?
Sairauskohtauksen saaneen diabeetikon ensiapu on siis sokeri, mutta diabeetikon sairauskohtaus voi johtua muustakin syystä kuin liian alhaisesta verensokerista. Syy voi olla verenkiertohäiriö, tapaturma, epilepsia, vakava infektio tms. aivan kuten muillakin ihmisillä.Insuliinin puute aiheuttaa happomyrkytyksen eli ketoasidoosin, joka on aina hengenvaarallinen tilanne. Happomyrkytys ei normaalisti kehity nopeasti ja yllättäen.Happomyrkytyksen oireita ovat mm. janon ja virtsaamisen lisääntyminen, hengenahdistus, pahoinvointi, vatsakivut, uupumus, hengityksen makea haju (asetonin haju) punakat kasvot, kuiva iho, voimakkaasti huokuva hengitys (myöhemmin pinnallinen hengitys).
- Happomyrkytyksen ensiapu on aina välitön sairaalahoito.
- Jos epäilet diabeetikon olevan happomyrkytyksessä, soita heti 112.
- Ulkopuolinen maallikkoauttaja ei koskaan saa pistää insuliinia autettavaan henkilöön!
Lisätietoa hypoglykemiasta
Diabetes-lehti 5/2016: Neuvo glukagonin käyttö läheisille
Diabetes-lehti 3/2015: Hypokoira auttaa arjessa
Inspis: Verensokerimittari auttaa tuntemaan pullonhengen
Inspis: Hypokohtaus herätti hoitamaan
Inspis: Hypokoira Nalle on ystävä ja auttaja
Diabetestunnus turvanasi
Jos käytät lääkitystä, jonka vuoksi voit saada hypoglykemian, käytä aina diabetestunnusta. Diabetestunnus on kaulaketjussa tai ranneketjussa oleva selkeästi erottuva tunnus, jossa lukee ainakin ”diabetes”.
Jaamme maksutta kuusikielistä ”Minulla on diabetes” -korttia, jota on saatavissa monista diabetesyhdistyksistä, diabeteshoitajilta ja D-kaupastamme. Avattavassa kortissa on hypon hoito-ohjeet kuudella kielellä sekä tila henkilötiedoille.
Nykyään tarjolla on monenlaisia diabetestunnuksia, joista osassa on ajateltu enemmän kaunista ulkonäköä kuin tunnuksen erottuvuttaa hätätilanteessa.
Diabetestunnuksen pitäisi erottua muista koruista ja kertoa mahdollisen sairauskohtauksen yllättäessä maallikkoauttajille, että autettavalla on diabetes. Jos autettava on vielä tajuissaan, auttaja voi pyrkiä hoitamaan tilannetta tarjoamalla sokeripitoista syötävää tai juotavaa.
Diabetesliiton myymissä tunnuksissa on diabetes-sanan lisäksi Suomessa pitkään käytetty ns. sokeripalaristi, neljän neliön muodostama kuva, joka kuvaa hypoglykemian ensiapuannosta, neljää sokeripalaa.
Kansainvälistä, kaikkialla maailmalla tunnettua diabetksen symbolia ei ole olemassa. Sana diabetes on lähinnä tällaista symbolia.
Nykyään osa diabeetikoista haluaa tatuoida diabetestunnuksen ihoonsa. Tatuointi ei välttämättä korvaa perinteistä diabetestunnusta.
Minulla on diabetes -kortti D-kaupassa
Inspis: Tatuointi ei korvaa diabetestunnusta
Insuliini pelasti toivottomat
Diabetes ennen
1921 kaikki muuttui
Diabeetikon ruokavaliohoidon historiaa
1970-luvun grammatiede
Antiikin ajoista asti tunnettu nopea ja hidas diabetes
Diabetes ei ole vain nykyajan sairaus, vaan se on kuvailtu tarkasti jo pari tuhatta vuotta sitten. Kauan on myös tiedetty, että diabetesta on kahta lajia. Nykyään tosin jaottelu on niin tarkkaa, että erilaisia diabeteksia sanotaan olevan jopa kymmeniä. Diabeteksen varhaisimmat tarkat kuvaukset ovat antiikin ajalta ajanlaskumme alkuvuosisadoilta. Kreikkalaiset antoivat sairaudelle nimen diabetes, joka tulee kreikan kielen sanasta diabaino, ”kulkea lävitse”. Huomattiin, että diabeetikot joivat paljon ja virtsasivat paljon, mutta neste ei imeytynyt ja potilaat ”kuivuivat” eli laihtuivat pois. Jo antiikin aikaan diabeteksesta tunnettiin kaksi muotoa, nopea ja hidas. Nopea johti pikaiseen kuolemaan, hidas ”säästi uhriaan pidempään”. 1700-luvulla elänyt englantilainen Matthew Dobson huomasi kokeissaan, että diabetespotilaan virtsa on sokeripitoista. Hän siis keksi ensimmäisen diabeteksen testausmenetelmän. Saksalainen Paul Langerhans löysi 1869 haiman saarekesolut, jotka nykyään tunnetaan Langerhansin solusaarekkeina. Näiden solusaarekkeiden merkitys selvisi kuitenkin vasta 1909, kun skotlantilainen Edward Sharpey-Schäfer ymmärsi, että saarekesolut tuottavat hiilihydraattien aineenvaihdunnalle välttämätöntä ainetta, joka kulkeutuu haimasta suoraan verenkiertoon. Sharpey-Scäfer nimesi aineen insuliiniksi (kantasana latinan insula, saari).
1921 kaikki muuttui
Diabeteksen syy oli selvinnyt: Langerhansin solusaarekkeissa oli vika, joka aiheutti insuliinin tuotannon loppumisen. Lääkkeeksi kelpaavan haimauutteen kehittämien ei ollut helppoa. Korvaavan aineen tuottamista yritettiin ahkerasti, mutta vasta Frederick Bantingin ja Charles Bestin uuttera työ kesällä 1921 tuotti tulosta. He valmistivat ensimmäisen toimivan insuliinin koiran haimasta ja kokeilivat sitä koiraan, jolta oli poistettu haima. Tammikuussa 1922 haimauutetta annettiin ensimmäisen kerran ihmiselle. Tulokset olivat hyvät. Pian alettiin valmistaa nautojen haimoista insuliinia. Insuliinipistosten antaminen levisi nopeasti ympäri maailmaa. Suomeen insuliini saatiin 1923, ja 1925 Suomessakin alettiin valmistaa insuliinia. 1930-luvulla ymmärrettiin, että ”nopea” diabetes on insuliininpuutosdiabetes ja ”hidas” diabetes johtuu insuliiniresistenssistä eli insuliinin vaikutuksen heikkenemisestä. Ensimmäiset tehokkaat tablettilääkkeet tyypin 2 diabeteksen hoitoon saatiin 1950-luvulla, kun alettiin käyttää sulfonyyliureaa lisäämään insuliinintuotantoa.
Diabeetikon ruokavaliohoidon historiaa
Ennen insuliinihormonin merkityksen selvittämistä vuonna 1921 diabetesta hoidettiin vähähiilihydraattisella tai hiilihydraatittomalla ruokavaliolla. Osa niistä diabeetikoista, joita nykyään kutsutaan tyypin 2 diabeetikoiksi, selvisi hiilihydraatteja tiukasti välttämällä hengissä kohtuullisen pitkään, tosin lisäsairauksien vammauttamina. Tuon ajan tyypin 2 diabeetikoiden verensokeritasoista ei ole tietoa, sillä verensokeria pystyttiin mittaamaan vasta 1910-luvulla – ja silloinkin mittaus oli vaikea ja kallis prosessi, jota käytettiin vain tutkimustarkoituksiin. Ne diabeetikot, joita nykyään kutsutaan tyypin 1 diabeetikoiksi, kuolivat varsin pian sairastumisensa jälkeen insuliinin puutteesta johtuvaan diabeettiseen koomaan, olipa ruokavalio mikä hyvänsä. 1800-luvulta alkaen, ennen insuliinin merkityksen keksimistä ja hormonin eristämistä eläinten haimoista, diabetesta hoidettiin joko nälkäkuurilla tai rasvakuurilla. Nälkäkuurin kehitti amerikkalainen Frederic Allen. Ideana oli, että mitä vähemmän potilas söi, sitä pidempään hän eli, mutta kuoli lopulta nälkään. Rasvakuuri oli nälkäkuuria yleisempi hoitomuoto Euroopassa. Rasvakuurissa rajoitettiin hiilihydraatteja mahdollisimman tiukasti, ja ne korvattiin rasvalla, niukkahiilihydraattisilla kasviksilla, alkoholilla ja joissakin dieeteissä oopiumilla. Lisäksi pidettiin ravinnottomia paastopäiviä. Diabetekseen sairastunut lapsi tai nuori eli tuolloin diagnoosinsa jälkeen korkeintaan vuoden, puolitoista, vaikka olisi noudattanut hyvin tiukkaa dieettiä. Aikuisena tyypin 1 diabetekseen sairastunut saattoi elää nelisen vuotta. Insuliinin keksimisen jälkeen nähtiin ihmeenomaisia parantumisia, kun luurangonlaihat lapset vahvistuivat muutamassa kuukaudessa terveiden lasten kaltaisiksi.
1970-luvun grammatiede
Hiilihydraattien osuutta diabeetikkojen ruokavaliossa pyrittiin rajoittamaan 1970-luvulle asti. Vielä tuohon aikaan diabeetikon ruokailu oli grammatiedettä: joka suupalan kalorit laskettiin ja ruuat punnittiin viiden gramman tarkkuudella. Kaavamaiset rajoitukset on nyttemmin voitu poistaa insuliinien kehittymisen ansiosta ja verensokerin omaseurannan tultua mahdolliseksi. Nykyään ajatellaan, että hiilihydraattien osuus voi yksilöllisesti vaihdella ihmisen omien mieltymysten, energiankulutuksen sekä hoidollisten ja aineenvaihduntaan liittyvien seikkojen mukaan.