Psykoosi (mielisairaus)

Psykoosista voi toipua. Skitsofrenian kanssa oppii elämään. Psykoosiin sairastuneella on oikeus saada apua ja tukea. Hoitopaikassa tulee vaatia, että tehdään kuntoutussuunnitelma. Läheinen on hyvä ottaa mukaan. Alkuun pääsee puhumalla oireista terveyskeskuslääkärille tai terveydenhoitajalle. Lisää tietoa ja opastusta oireiden hallintaan löytyy tämän Tietoa psykoosista -sivuston muista osioista.

Psykoosilla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilön todellisuudentaju on heikentynyt ja hänellä on huomattavia vaikeuksia erottaa, mikä on totta ja mikä ei.

Oireet

Tyypillisiä psykoottisia oireita ovat erilaiset harha-aistimukset (hallusinaatiot, ks. «Harha-aistimus (hallusinaatio)) ja harhaluulot (deluusiot, ks. «Harhaluulo (deluusio)), suhteuttamisharhaluulot ja merkityselämykset. Harha-aistimuksia ovat erilaiset kuuloelämykset, puheen kuuleminen, erilaiset näköharhat ja kosketus- sekä hajuharha-aistimukset. Harhaluulot saattavat kehittyä selityksiksi harha-aistimuksille tai henkilö voi kokea itsensä perusteetta vainotuksi, poikkeuksellisen tärkeäksi henkilöksi, jumalaksi tms. Psykoottisilla suhteuttamisharhaluuloilla ja merkityselämyksillä tarkoitetaan kokemuksia, joissa henkilö antaa esimerkiksi toisten ihmisten eleille, television kuuluttajille, esineiden väreille jne. harhanomaisia merkityksiä.

Erilaiset aistikokemusten vääristymät (illuusiot, aistinhairahdukset) tai harha-aistimukset voivat kuitenkin monilla ihmisillä etenkin stressitilanteissa tai nukahtamisvaiheessa ilmetä ilman, että ovat luonteeltaan psykoottisia. Tällöin ihminen ymmärtää aistimuksensa vääristyneen (illusorisen) luonteen, kun taas psykoottisena kokemuksena sama aistimus koetaan todellisena ilmiönä. Rajankäynti psykoottisina pidettyjen ja normaaleina pidettyjen jäykkien ja perusteettomien uskomusten välillä ei aina ole helppoa. Jos henkilön uskomus on luonteeltaan hänen kulttuurissaan tai alakulttuurissaan yleisesti jaettu maailmanselitys tai uskonnollinen vakaumus, ei tällaista uskomusta määritellä harhaluuloksi. Hyvin jäykkä ja henkilön sosiaalista toimintakykyä olennaisesti kaventava uskomus voi joskus tällöinkin olla luonteeltaan myös psykoottinen.

Henkilön käytös voidaan määritellä psykoottiseksi myös silloin, kun hänen puheensa tai käytöksensä on hyvin outoa tai eriskummallista, vaikka hänellä ei ilmenisikään varsinaisia harha-aistimuksia tai harhaluuloja. Psykoottinen puhe on luonteeltaan täysin epäloogista tai hajanaista, joskus taas hyvin seikkaperäistä ja yksityiskohtiin takertuvaa.

Psykoottisia oireita ja kokemuksia ilmenee hyvin monissa psykiatrisissa sairauksissa. Ainakin jaksoittaiset harha-aistimukset, harhaluulot ja outo käytös ovat ominaisia skitsofreniassa (ks.«Skitsofreenistyyppinen häiriö). Itsepäiset harhaluulot ovat tyypillinen oire erilaisissa harhaluuloisuushäiriöissä. Harhaluuloja ja harha-aistimuksia ilmenee joskus myös vakavissa depressioissa ja manioissa, jolloin tilaa kutsutaan psykoottiseksi masennustilaksi tai maniaksi. Vaikka traumaperäisissä häiriöissä ja dissosiaatiohäiriöissä (ks. «Dissosiaatiohäiriö (ajatusten, tunteiden, tekojen ym. erillisyys)) usein ilmeneekin erilaisia harha-aistimuksia, näitä häiriöitä ei luokitella psykoottisiksi, koska henkilö yleensä mieltää harha-aistimuksensa illusorisen luonteen tai harhaiset kokemukset ovat hyvin lyhytkestoisia. Jotkut psykoottisiksi luokitellut aistinharhat ja harhaluuloiksi luokitellut merkityselämykset ovat kuitenkin luonteeltaan traumaperäisiä, kun ajankohtainen tapahtuma muistuttaa työstämättömästä ja tietoisuudesta torjutusta traumaattisesta tapahtumasta.

Harha-aistimuksia ja harhaluuloja esiintyy eriasteisina myös monissa neurologisissa ja joskus joissakin aineenvaihduntahäiriöissä. Sekavuustiloissa (delirium, ks. «Sekavuustila (delirium)) ja dementian (ks. «Dementia

) vakavammissa muodoissa psykoottiset oireet ovat tavallisia.

Milloin hoitoon

Vaikka ohimenevät harha-aistimukset eivät suinkaan ole aina merkki hoitoa edellyttävästä psykiatrisesta tai muusta sairaudesta, tällaiset oireet voivat olla psykiatrisen sairauden esioire. Tällöin hoitoon hakeutuminen oireiden asteesta riippuen lähiviikkojen tai lähipäivien kuluessa voi estää sairaustilan kehittymisen vakava-asteisemmaksi. Lääkehoito on tärkeä osa psykoottisten oireiden ja sairaustilojen hoitoa.

Lisää tietoa aiheesta

Suomen Mielenterveysseura ry 

HUS/Mielenterveystalo: Tietoa psykoosista -opas 

Huttunen MO, Socada K. Psyykenlääkkeet ja niiden käyttö. Kustannus Oy Duodecim 2017.

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

Käytettyjä lähteitä

Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.). Psykiatria. 12., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2017.

Lyhytkestoinen psykoosi

Lyhytkestoisessa psykoosissa henkilöllä ilmenee vähintään vuorokauden ja vähemmän kuin kuukauden ajan harhaluuloja, aistiharhoja tai selvästi hajanaista puhetta tai käytöstä. Lyhyen psykoottisen vaiheen jälkeen henkilön toimintakyky palaa entiselleen.

Lyhytkestoista psykoosia edeltää usein, mutta ei aina, voimakas stressi tai traumaattinen tapahtuma. Tällaisia tapahtumia ovat hylätyksi tuleminen rakastetun taholta, läheisen äkillinen kuolema, raiskatuksi tuleminen tai vaarallinen onnettomuus (ks. «Traumaperäinen stressihäiriö). Traumaattisiin tapahtumiin liittyvät dissosiaatio-oireet (ks. «Dissosiaatiohäiriö (ajatusten, tunteiden, tekojen ym. erillisyys)) voivat muistuttaa psykoottisia oireita. Joillakin naisilla lyhytkestoinen psykoosi ilmenee kuukauden kuluessa synnytyksestä (ks. «Lapsivuodepsykoosi).

Lyhytkestoisen psykoosin saattaa laukaista ajankohtainen tapahtuma, joka muistuttaa tavalla tai toisella tietoisuudesta torjutusta lapsuuden tai aikaisemman aikuiselämän traumaattisesta tapahtumasta.

Huumeet saattavat aiheuttaa lyhytkestoista psykoosia muistuttavan tilan. Hasiksen poltto voi aiheuttaa vainoharhaisen psykoosin ja myös lisätä skitsofreniaan sairastumisen riskiä. Myös alkoholin ja huumeiden säännöllisen käytön jälkeisessä vierotusoireyhtymässä (ks.«Alkoholivieroitusoireyhtymä) saattaa ilmetä lyhytkestoisia psykoottisia oireita.

Itsehoito

Vaikka lyhytkestoinen psykoosi onkin yleisesti ottaen luonteeltaan ohimenevä, se voi olla sekä itselle että läheisille hyvinkin ahdistava ja pelottava kokemus. Oireista kärsivä tarvitsee ennen kaikkea rauhaa, ymmärrystä ja turvaa.

Hoito

Lyhytkestoisista psykoottisista oireista kannattaa aina kääntyä lääkärin puoleen oireiden voimakkuudesta riippuen lähivuorokausien aikana.

Jos voimakkaasti traumaattinen tapahtuma on laukaissut lyhytkestoisen psykoosin, traumaattisen kokemuksen rauhallinen läpikäynti voi estää psykoottisen reaktion uusiutumisen tai traumaeräisen stressireaktion (ks. «Traumaperäinen stressihäiriö) kehittymisen.

Huumeiden tai päihteiden käytön ollessa lyhytkestoisten psykoottisten oireiden taustalla on asiasta aina tärkeä keskustella lääkärin kanssa. Kannabistuotteiden aiheuttamat psykoottiset oireet voivat heijastaa keskimääräistä suurempaa alttiutta sairastua vakaviin ja pitempiaikaisiin psykoottisiin tiloihin.

Joskus lyhytkestoinen psykoosi tila voi olla psykoottisen mielialahäiriön tai skitsofrenian esioire, jolloin asianmukaisella lääke- ja muulla hoidolla voidaan usein estää uusien vakavampien sairausjaksojen ilmeneminen.

Lisää tietoa aiheesta

Suomen Mielenterveysseura ry 

HUS/Mielenterveystalo 

Käytettyjä lähteitä

Lönnqvist J, Suvisaari J. Muut psykoosit. Kirjassa Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.). Psykiatria. 11. painos. Kustannus Oy Duodecim 2014, , s.134–153.

Van der Hart O, Nijenhuis ERS, Steele K. Vainottu mieli. Traumaterapiakeskus, Helsinki, 2009.

 Psykoottiset oireet voidaan jakaa positiivisiin ja negatiivisiin oireisiin. Positiivisilla oireilla tarkoitetaan normaaliin psyykkiseen toimintaan nähden ylimääräisiä oireita, joita ovat aistiharhat, harhaluulot sekä hajanainen puhe ja käytös.

Negatiivisilla oireilla eli puutosoireilla taas tarkoitetaan normaalien ajatusten, tunteiden tai käyttäytymisen heikentymistä tai puuttumista. Ne ilmenevät tunteiden latistumisena, puheen köyhtymisenä, epäsosiaalisuutena, kyvyttömyytenä tuntea mielihyvää ja apaattisuutena.

  • ajattelun sekavuus ja epäloogisuus
  • aistiharhat, kuten näkö-, kuulo- ja hajuharhat
  • kummalliset uskomukset joiden todellisuudesta on vakuuttunut
  • tunne-elämän oudot muutokset
  • muutokset käyttäytymisessä, esim. itsekseen naureskelu tai itsekseen puhuminen
  • huomattavat vaikeudet keskustella ja toimia ihmissuhteissa
  • korostunut aloitekyvyttömyys ja yleisen energian vähyys
  • eristäytyminen
  • hidastunut tai normaalia nopeampi ajatuksen juoksu.

 Esimerkkejä henkilökohtaisista hallintakeinoista

  • hyräile, laula tai kuuntele musiikkia
  • lepää tai nuku
  • tee kotiaskareita
  • lähde kävelylle, uimaan, pyöräilemään, elokuviin
  • soita kaverille
  • lue jotain tai kirjoita kirje.

 Esimerkkejä pitkäaikaisoireista

  • äänet, joita muut eivät kuule
  • seuraamis- tai vainotuntemukset
  • ajattelun ja keskittymisen vaikeudet
  • masentuneisuus
  • ahdistuneisuus, hermostuneisuus
  • haluttomuus tavata ketään tai tehdä mitään.

PSYKOOSIOPAS

 Psykoosi on vakava mielenterveyden häiriö, jossa ihmisen todellisuudentaju on heikentynyt ja hänellä on vaikeuksia erottaa, mikä on totta ja mikä ei. Todellisuuden erottaminen oman pään sisäisistä mielikuvista on ajoittain hankalaa.

Kapeimmillaan psykoottisuus määritellään selvien harhaluulojen tai aistiharhojen esiintymiseksi ilman, että henkilö tiedostaa niiden mielenterveydenhäiriöistä luonnetta. Joskus psykoottisuus havaitaan myös karkeasti poikkeavan käyttäytymisen tai hajanaisen puheen perusteella.

Psykoosi voi olla myös lyhytkestoinen ja ohimenevä, mutta Tietoa psykoosista -oppaassa keskitytään enimmäkseen pitkäkestoisen psykoosisairauden, skitsofrenian, kuvaamiseen ja hoitoon. On hyvä muistaa, että lyhyitä, ohimeneviä psykoosioireita voi liittyä myös muihin mielenterveyshäiriöihin.

Joskus sairastunut käyttää päihteitä yrittääkseen vaimentaa oireita. Lopputuloksena on oireiden ja sairauden paheneminen. Päihteiden ja lääkkeiden yhteiskäyttö voi olla vaarallista. Päihteet myös heikentävät lääkkeiden tehoa.​​​

 Pitkäaikaisoireita voi oppia lievittämään ja hallitsemaan. Myös tässä auttaa yhteistyö hoitotahon kanssa. Sovituissa tapaamisissa tai ryhmissä kannattaa käydä ja käyttää suunniteltua lääkitystä säännöllisesti.

Psykoosin varomerkit ja niiden hallinta

Psykoosin uusimisesta varoittavat oireet eli varomerkit voivat eri ihmisillä olla erilaisia. Hoitavat henkilöt auttavat tunnistamaan niitä.

Varomerkkejä voivat esimerkiksi olla

  • unen muutokset
  • mielialan muutokset
  • epäluuloisuus
  • pelokkuus
  • eristäytyminen
  • liiallinen sosiaalisuus.

Varomerkkien ilmaantuessa psykoosia voi ehkäistä omilla hallintakeinoilla.

 

-Miksi psykoosiin sairastutaan?

Monimutkaiset aivot altistavat ihmisen myös psykoottiselle oireilulle. Psykoosiin sairastuu kahdesta kolmeen ihmistä sadasta.

Sairastumisalttiutta voivat lisätä muun muassa seuraavat asiat:

  • perinnölliset tekijät
  • äidin raskauden aikaiset sairaudet
  • synnytykseen liittyvät ongelmat
  • lapsuuden aivosairaudet
  • lapsuuden väkivaltaiset kokemukset ja joutuminen kaltoin kohdelluksi
  • päihteiden, erityisesti kannabiksen käyttö.

Hoito tapahtuu tilanteen mukaan avohoidossa tai osastolla. Heti alkuun on hyvä tavata koko perhettä. Sairastuneen voi aluksi olla vaikea ymmärtää tarvitsevansa hoitoa – oireet ovat liian todellisia.

Luottamuksellinen hoitosuhde on tärkeä. Lääkehoito lievittää oireita ja estää uusia psykooseja. Kuntoutus suunnitellaan yhteistyössä hoitotahon kanssa.

Kuntoutukseen kuuluu mm.

  • oireiden hallinta
  • ongelmaratkaisutaitojen opettelu
  • ihmissuhdetaitojen opettelu
  • perhetyö
  • tarvittaessa psykoterapia
  • asumisen ja rahankäytön taitojen opettelu
  • opiskelu ja työelämä.

Joskus psykoosista toipuminen kestää viikkoja tai kuukausia. Skitsofrenia vaatii usein hoitoa koko elämän ajan, mutta noin kolmasosa skitsofreniaan sairastuneista toipuu hoidon avulla oireettomiksi. Läheisten mukanaolo hoidossa ja kuntoutuksessa on tärkeää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *