Vegaani messu tulee taas oletko valmis ? Vegemessut valtaavat Kaapelitehtaan 24.-25.2.2018. 

Aidot ja alkuperäiset Vegemessut palaavat Helsinkiin helmikuussa 2018! Kaikkea on nyt enemmän: Yleisön ja yritysten toiveesta kaksipäiväisinä ja kolme kertaa suuremmissa tiloissa järjestettävät Vegemessut valtaavat Kaapelitehtaan 24.-25.2.2018. Messuilla koetaan Vegemessujen tuttu laatu ja loistava meininki. Vain parhaat vegebrändit, kovimmat trendit ja uutuudet sekä kiinnostavaa ohjelmaa kahden pitkän päivän ajan!

Vegemessut tuovat vegevaihtoehdot helposti saataville ja näyttävät, kuinka helppoa ja herkullista kasvissyönti on. Vege kuuluu kaikille: Messuilta löytyy ideoita niin kulinaristille, eläinystävälle, urheilijalle kuin kiireiseen arkeen. Ruoan tulevaisuus on täällä, tervetuloa juhlimaan sitä kanssamme! Liput tulevat myyntiin Tiketin kautta 1.12.2017 klo 10:00.

Koska? La-su 24.-25.2.2018, klo 10-18

Missä? Merikaapelihalli, Kaapelitehdas, Helsinki  Tilaan on esteetön kulku. Toiseen kerrokseen pääsee tarvittaessa hissillä. Turvallisuussyistä ja kulkuväylien tukkeutumisen estämiseksi toivomme mahdollisuuksien mukaan lastenvaunujen jättämistä kotiin. Tapahtumaan ei voi tuoda lemmikkejä.  Miten pääsen paikalle? Kaapelitehdas sijaitsee osoitteessa Tallberginkatu 1, 00180 Helsinki

Metro: Ruoholahti (600 m) Raitiovaunu: 8 (pysäkki Länsisatamankatu) Autot: Parkkihallit P-Ruoholahti ja Kauppakeskus Ruoholahti .

Mikä on veganimessut.

Mitä? Vegemessut on kaksipäiväinen tapahtuma, jossa esillä olevat tuotteet ovat 100 % vegaanisia. Messuilla on paljon maistiaisia ja tuote-esittelyä, yrityksiä myymässä tuotteitaan, kiinnostavaa ohjelmaa sekä ruokarekkojen ja ravintoloiden tarjoamaa herkullista ruokaa. Vegemessuilla pääset myös tapaamaan innostavan joukon muita vegeilystä kiinnostuneita!

Kuka? Vegemessuja järjestää helsinkiläinen Vegefirma. Vegefirmalla on takanaan vuosikymmenien asiantuntemus ja kokemus vegeruoan parista, sekä kiitelty näkemys siitä, missä olemme juuri nyt vegetrendin suhteen. Vegefirman toimijat järjestivät vuoden 2017 Vegemessut. Vegefirma tarjoaa yrityksille tuotekehitystä, konsultointia ja sosiaalisen median markkinointipalveluita myös Vegemessujen ulkopuolella. Yhteistyömahdollisuuksista ota yhteyttä suvi@vegefirma.fi

Miksi? Haluamme tuoda vegaaniset vaihtoehdot helposti saataville ja näyttää, kuinka helppoa ja herkullista kasvissyönti on. Vegemessuja tehdään rakkaudesta ruokaan ja elämään.

Mikä on vegaani?

Vegaani on henkilö, joka ei syö mitään eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita kuten lihaa, kalaa, munia, maitotuotteita ja niiden johdannaisia. Vegaani ei myöskään osta eläinperäisiä vaatteita, kuten nahkaa ja villaa, eikä tue palveluita, jotka perustuvat eläinten riistoon. Vegaaneja voi halutessaan luokitella monilla tavoin, mutta harva vegaanikaan mahtuu minkään tietyn kategorian alle. Vegaanit eivät ole yhtenäistä massaa, jolla olisi yhtenevä maailmankuva, vaan he ovat mitä erilaisimpia yksilöitä, jotka kaikki ovat kuitenkin syystä tai toisesta ryhtyneet vegaaneiksi.

Eläinten hyväksikäyttöön liittyvät eettiset ongelmat ovat todennäköisesti suurin yksittäinen syy veganismin omaksumiseen. Ekologiset syyt ovat joillakin puolestaan se tärkein seikka. Vegaaniksi aletaan myös terveyssyistä sekä uskonnollisista tai henkisistä syistä. Veganismi liittyy myös ihmisoikeuksiin. Eläinten rehuksi menee 40 % maailman viljasadosta, mutta tämä vilja kelpaisi myös ihmisten ravinnoksi. Lihaa ja muita eläinperäisiä tuotteita syövä ihminen vaatii moninkertaisen maa-alan ruoantuotannolleen, koska ravintoa menee ”hukkaan”, kun se kierrätetään eläinten kautta.

Vegaani-sanan alkuperä

Donald Watson kirjoitti vuonna 1944: ”Meidän tulisi tarkkaan harkita, millä nimellä ryhmäämme, lehteämme ja meitä itseämme pitäisi kutsua. ’Maidottomasta ruokavaliosta’ on tullut yleisesti ymmärretty käsite, mutta se – kuten myös ’non-lakto’ – on liian kielteinen. Sitä paitsi siitä ei käy ilmi, että vastustamme munien käyttöä ravinnoksi. Tarvitsemme nimen, joka korostaa enemmän sitä, mitä syömme, kuin sitä, mitä emme syö. Koska sanat ’vegetaristi’ ja ’fruitariaani’ liittyvät jo yhteisöihin, jotka sallivat lehmien ja siipikarjan ’hedelmät'(!), meidän täytyy keksiä uusi sopiva sana. Kun tälle lehtemme ensimmäiselle numerolle piti antaa jokin nimi, päätin käyttää otsikkoa ’The Vegan News’ (’Vegaaniuutiset’). Jos otamme käyttöön tämän, niin ruokavaliomme tulee pian tunnetuksi VEGAANIruokavaliona.” käsite vegan on koostettu ottamalla alkuosa ”veg” ja loppu ”an” sanasta vegetarian.

Vegaani on henkilö, joka ei syö mitään eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita kuten lihaa, kalaa, munia, maitotuotteita ja niiden johdannaisia. Vegaani ei myöskään osta eläinperäisiä vaatteita, kuten nahkaa ja villaa, eikä tue palveluita, jotka perustuvat eläinten riistoon.

Mikä on kasvisyöjä ?

Kasvissyöjä Syyt kasvissyöntiin voivat olla esimerkiksi ekologisia, eettisiä, poliittisia, uskonnollisia tai terveydellisiä.

Erilaisia kasvisruokavalioita .

Elävän ravinnon syöjät syövät vain kuumentamatonta kasvisruokaa . Fruitarismi on ruokavalio, joka sisältää vain hedelmiä laajasti käsitettynä, muun muassa myös siemeniä ja pähkinöitä. Fennovegaanit syövät vain Suomessa tuotettuja kasvikunnan tuotteita.

Joissakin aasialaisissa kulttuureissa, eräissä hindulaisuuden suuntauksissa ja Mahajana–buddhalaisten keskuudessa kasvissyöntiin voidaan lukea myös pidättäytyminen sipulin, valkosipulin ja sienten nauttimisesta, koska niiden katsotaan olevan henkisiltä vaikutuksiltaan lihan kaltaisia.

Lacto-ovo-vegetaristit syövät myös maitotuotteita ja kananmunia.

Vain punaisen lihan välttäminen 

Semivegetaristit eli osittaiset kasvissyöjät syövät kalaa ja kanaa, eli ns. vaaleaa lihaa. Osittaisiin kasvissyöjiin kuuluvat pescovegetaristit syövät kalaa, mutta eivät lihaa. 

Etuliitteet 

Alla olevien etuliitteiden syntyyn on vaikuttanut se, että joissakin kulttuureissa ja kielen käyttötavoissa sanalla eläin on tarkoitettu vain nisäkkäitä ja muita biologisesti ihmistä lähempänä olevia eläinkunnan (animalia) edustajia eikä esimerkiksi lintuja, kaloja, hyönteisiä tai äyriäisiä .

• lakto – käyttää maitoa
• ovo – munia
• pesco – kalaa
• pollo – siipikarjaa kuten kanaa
• demi – ei syö nisäkkäiden lihaa
• semi – syö pääasiassa kasvisruokaa, mutta joskus kanaa tai kalaa.
  
• pseudo – syö etupäässä kasvisravintoa ja harvoin lihaa.

Dokumenttielokuvat

Kasvisruokavaliosta on tehty useita dokumenttielokuvia jotka käsittelevät sen terveellisyyttä ja ympäristönäkökulmia. Dean Ornish, T. Colin Campbell, John McDougall, Michael Klaper, Caldwell Esselstyn, Michael Greger, Joel Fuhrman, Neal Barnard, Alan Goldhamer, Garth Davis ja Joel Kahn ovat tunnetuimpia lääketieteen tohtoreita jotka suosittelevat käsittelemättömistä kasviksista koostuvaa ruokavaliota (engl. whole-foods plant-based diet). Heidän mukaansa kyseisellä ruokavaliolla ja muilla terveellisillä elämäntapamuutoksilla (kuten tupakoimattomuus ja liikunta) voidaan ehkäistä ja jopa parantaa monet degeneratiiviset sairaudet kuten sepelvaltimotauti. 

• Forks Over Knives (2011)
• Cowspiracy (2014)
  • Kertoo eläinperäisten tuotteiden käytön ilmastovaikutuksista.
• Food Choices (2016)
• Eating You Alive (2016)
• What the Health (2017)
  • Kertoo eläinperäisten tuotteiden käytön terveysvaikutuksista.

  • Kirjallisuutta

    • • Brown, Celia Brooks: Uusi kasviskeittiö. Suomentanut Päivi Paappanen. Helsinki: Gummerus, 2002. ISBN 951-20-6016-7.
      • Gould, Merkka & Voutilainen, Eeva: Kasvissyöjäksi: Miksi ja miten. Helsinki: Art House, 2009. ISBN 978-951-884-450-4.
      • Jäntti, Eeva: Vegaanin käsikirja: Ravintoa ilman eläinkunnan tuotteita. Ekologinen keittiö. Helsinki: Kansan sivistystyön liitto, 1997. ISBN 951-9455-59-0.
      • Kasvissyöntiä aloittelijoille. Suomentanut Martti Bergestad. Helsinki: Vegaaniliitto, 2003.
      • Lehtonen, Ulla: Opettelisinko kasvissyöjäksi. Helsingissä: Otava, 1982. ISBN 951-1-06852-0.